Treenivuoden jaksotus: Lepokausi

Treenaamme mieheni kanssa koiriamme tavoitteellisesti. Meillä tavoitteet asetetaan kunkin koiran kohdalla kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kolmivuotiskaudet pilkotaan vuosiksi ja vuodet treenijaksoiksi kunkin koiran sen vuoden tavoitteiden mukaan. Tällä tavoin pyrimme varmistamaan koirille monipuolisen, vaihtelevan ja kehittävän treenin, mutta myös riittävän määrän lepoa palautumista varten.

Suunnitelmat tietenkin elävät jokaisen koiran mukana koko ajan, mutta hyvin suunniteltu runko on mielestämme tärkeä apuväline työskentelyssä kohti tavoitteita. 

Näin joulu-tammikuussa on vuorossa lepokausi, jolloin koiramme ovat tauotettuna päälajistaan agilitysta sekä muista stressitasoa nostavista harjoitteista. Lepokausi ei kuitenkaan tarkoita sohvalla makoilua vaan koiramme keskittyvät vaihteleviin lenkkeihin ja koiranelämään. Koirat käyvät osteopaatilla lepojakson aluksi ja lopuksi ja lisäksi ne hierotaan 1-2 krt, jotta uuteen kauteen päästään starttaamaan puhtaalta pöydältä.

Nuoremmat koiramme huilaavat kuukauden, jonka jälkeen alkaa rauhallinen paluu agilityn ja tiukempien fysiikkatreenien pariin. Nuorilla koirilla toinen noin kuukauden pituinen tauko koittaa jälleen kesäkuussa, kun Suomen arvokisakausi on kuumimmillaan ja keskitymme itse jo kisaaviin koiriimme. 

Enemmän kilpailleet, arvokisoihin valmistautuvat koiramme taas huilaavat talvella jopa kaksi kuukautta agilitysta. Peruskuntotreeniä aletaan tehdä noin kuukauden huilin jälkeen taas tiiviimmin. Näin pyrimme varmistamaan niille täydellisen palautumisen: kaikille kehon kudoksille taukoa kuormittavasta lajista ja samalla pyrimme nollaamaan näiden koiriemme stressitasot.

Lepokaudella saavutetun palautumisen avulla pyrimme takaamaan koirille tuoreen pohjan uuteen harjoitus- ja kilpailukauteen. Hyvin palautunut elimistö reagoi harjoituksiin herkemmin ja koirien on jälleen mahdollista nousta uudelle tasolle niin fyysisesti kuin taidollisesti. Palautumisella pyrimme myös ennaltaehkäisemään loukkaantumisia: väsynyt, kuormittunut elimistö kun on niille herkempi. 

Myös levännyt mieli ottaa vastaan paremmin uutta: jos tunnemme nuorten koiriemme kanssa hakkaavamme päätämme seinään, on se meille vihje levon tarpeesta. Tällöin, riippumatta aiemmista suunnitelmista, annamme nuorille aikaa ja tilaa kasvaa. Parin viikon huilin jälkeen saatetaan mennä taas rytinällä eteenpäin. 

Meille ihmisille koirien lepokausi merkitsee jo tehdyn työn analysointia: mikä meni hyvin, missä jäi parantamisen varaa ja päästiinkö aiemmin asetettuihin tavoitteisiin. Jos ei päästy, niin miksei. Kun analyysi on tehty, asetetaan uudet tavoitteet/tarkistetaan aiemmin asetettuja sekä tehdään harjoitusjakso ja kuukausikohtaiset suunnitelmat seuraavaa kautta varten kullekin koiralle. Uusien suunnitelmien teossa hyödynnetään koirien aiemmilta vuosilta kerättyä tietoa siitä, mikä toimi ja mikä ei. Viikko ja päiväkohtainen suunnittelu meidän systeemissämme tehdään vasta juuri edeltävänä viikkona, jotta pystyisimme myös mahdollisimman herkästi reagoimaan koirien tarpeisiin.

Tauko kisaamisesta ja lajiharjoittelusta kasvattaa myös nälkää. On tärkeä muistuttaa itselle, miksi näitä hommia tehdään. Meille se syy on rakkaus koiriin ja niiden kanssa tekemiseen. Jos se ei olisi agility, olisi se joku muu yhteinen harrastus.

Tällä hetkellä perheessämme on yksi arvokisakoira, yksi kilpailu-uraansa aloitteleva sekä yksi agilityyn vasta tutustuva koira, joten paketin kasaaminen vaatii muutaman ekstratunnin :)

Haluaisin haastaa lukijat kommentoimaan omista tavoistaan asettaa tavoitteita sekä rakentaa suunnitelmia niiden toteuttamiseksi. Myös koirien lepojaksoista olisi mukava lukea ja kuulla kuinka ne toteutuvat kenenkin arjessa :)