Peruslenkit - avain onneen?

Koiramme ulkoilevat vain kun itse ulkoilemme. Tämä on sekä pakon että oman halumme sanelemaa: asumme kaupungin ja teiden tuntumassa, joten haluamme olla varmoja, että koiramme ovat turvassa ulkoillessaan. 

Kuitenkin haluamme taata melko aktiivisille koirillemme riittävän määrän luontaista liikuntaa, tarpeiden teko mahdollisuuksia sekä mahdollisuuden tyydyttää koiran vaistojaan (haistella, leikkiä ym.). Tämän yhtälön yhteensovitus tarkoittaa meillä 3-5 kertaa ulkoilua/päivä yhteensä 2-5h. Yleensä rytmi on yksi pidempi lenkki ja useampi 15-30 minuutin ulkoilu. Näiden peruslenkkien lisäksi tulevat harrastusten yhteydessä tuleva liikunta: lämmittelyt, jäähdyttelyt, suoritukset.

Toki välillä saatamme ulkoilla aamusta iltaan koko perheen kanssa: käydä vaelluksilla, viettää aikaa mökillä tms. :)

Koiramme liikkuvat suuren osan ajastaan irti. Olemme panostaneet niiden perustottelevaisuuteen sekä pyrimme valitsemaan lenkkireittimme niin että törmäämme ylipäätään muihin ihmisiin/koiriin ani harvoin. Tämä tarkoittaa pieniä metsäpolkuja, metsäautoteitä sekä umpimetsä lenkkeilyä. Talvella hyödynnämme myös jäällä liikkumista. 

Peruslenkkimme ovat tempoltaan ja tahdiltaan melko rauhallisia: pääosin rytmikästä ravailua vaihtelevassa maastossa. Välillä hajut vie ja joka päivä yhden lenkin yhteydessä pyrimme tarjoamaan laumallemme hyvät olosuhteet leikkiin: yleensä tämä tapahtuu isolla aukealla, missä koirien on mahdollista rymistellä luvan kanssa, nauttia toistensa seurasta omilla säännöillään.

Olemme tavallaan myös etuoikeutetussa asemassa: asumme lähellä kaupunkia lähestulkoon keskellä ei mitään, joten lenkkeily isommankin lauman (4 koiraa, 2 lasta, aikuinen) kanssa on vaivatonta. Kyse on kuitenkin myös omista valinnoistamme: meille kodin sijainnilla ja nimenomaan ympäröivillä ulkoilumahdollisuuksilla oli suuri merkitys kotia etsittäessä. Olimme valmiit kompromisseihin tämän kriteerin toteutuessa.

Koemme peruslenkit erittäin tärkeänä osana koiriemme elämää ja erityisesti näin lepokaudella panostamme pitkiin yhteisiin hetkiin ja luonnosta nauttimiseen.

Koiriemme urheilutavotteita ja treeniä ajatellen peruslenkeillä on kaksi tehtävää: huolehtia hyvästä peruskunnosta, joka on keskeisessä roolissa tarkasteltaessa koiran palautumista rasittavista treeneistä ja sitä kautta fyysisenkunnon kehittymisessä ja vammojen ennalta ehkäisyssä, sekä huolehtia stressihormonitasojen laskusta lajille ominaisten toimintamallien ja käyttäytymisen mahdollistamisen myötä.

Miten teillä hoidetaan peruslenkit? :)

Pikku jumppaa aamuruualla

Koiran, aktiivisesti harrastavan tai kotikoiran, syvienlihasten lihaskuntoharjoittelu ei välttämättä vaadi erityisiä välineitä/tilaa/aikaa vaan suuri osa siitä on mahdollista sovittaa osaksi arjen rutiineita. Pikku treenien ankkurointi osaksi jokapäiväisiä rutiineja myös osaltaan varmistaa, että ne tulee tehtyä. Vaikka treenisuunnitelma olisi miten hieno ja monipuolinen tahansa, mutta treenit jää tekemättä liianvähäisen ajan tai minkä tahansa muun syyn vuoksi, ei se kehitä koiraa. Vain tehdyt treenit kehittää.

Meillä koirat tekee 3-5 krt viikossa pienen, vaihtuvan treenin osana aamu- tai iltaruokaa. Nämä treenit on yksilöllisiä ja kunkin koiran heikkouksiin keskittyviä, ja niiden tavoite on vahvistaa, ylläpitää ja huoltaa koiriamme kunkin tarpeiden mukaan. Tavan opin yhdeltä suuresti arvostamaltani suomalaiselta kouluttajalta ja olen sen kokenut hyväksi toteuttaa itse, mutta myös suositella muille. 

Teetän koirillani melko paljon erilaisia harjoitteita DOBO -välineitä hyödyntäen, mutta treenien täytyy aina vastata koiran tasoa eli koiran pitää pystyä suorittamaan ne puhtaasti ja hallitusti. Tämä edellyttää sitä, että treenit aloitetaan tasaisilla alustoilla, ja kun siirrytään epävakaille alustoille, aloitetaan rauhassa, riittävän helppoilla ja riittävän lyhytkestoisilla treeneillä. Tiesitkö, että koira joutuu aktivoimaan syvän lihaksistonsa jo aivan tavallisessa seisomisasennossa tasamaalla? Tahdon koirieni treenaavan syviä lihaksia hallitusti, en läpikäyvän selviytymistaistelua. 

Treenien haastavuus kasvaa sitä mukaan kun koirani edistyvät ja niiden syvienlihasten lihaskunto sekä vartalonhallinta paranevat. Kuitenkin aamutreeneissä teemme aina helppoja, kevyitä juttuja, jotka aktivoivat ja samalla herättelevät kroppaa ennemmin kuin haastavat. Lisäksi kun tarkoitus on samalla syödä koko aamuruoka, en tahdo koirien sykkeen nousevan liikaa. Ennen treeniä koirat ovat käyneet 15-30 minuutin pituisella aamukävelyllä ja tehneet tarpeensa. 

Pikku treenien lisäksi meillä tehdään myös "varsinaisia" fysiikkatreenejä, mutta niistä sitten joku toinen kerta.

Nuori koira: Pennun valinta ja koiran elämän opettelu

Nuori koira postauksissa kertoilen perheemme pentujen elämästä ja tavastamme rakentaa nuoria koiria kohti yhteistä harrastamista. 

Päätös pennusta syntyy meillä usein spontaanisti lupaavan pennun löytyessä. Seurailen aktiivisesti useita kasvattajia ja heidän pentueitaan sekä käyn katsomassa PALJON erilaisia pentueita ihan vain kehittääkseni omaa "koirasilmääni". Aina uuden pennun ilmestyessä tuttavapiiriin, vietän mielelläni aikaa sen kanssa tutustuen siihen ja sen ominaisuuksiin. Tykkään keskustella ihmisten kanssa pennuista, kuunnella heidän mielipiteitään ja toiveitaan: kasvattajien sekä harrastajien yli lajirajojen. Viimeksi koin "A-haa" -elämyksen vieraillessani kokeneen löwchen -kasvattajan luona pentuja katsomassa, 

kiitos tästä(kin) mahdollisuudesta!

Myös harrastusten parissa törmätessäni kivoihin aikuisiin koiriin kyselen mielelläni niistä ja tutustun niihin, taustaan ja sukuun. Jos mahdollista, jututan koirien kasvattajia. Ihan vain mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta :)

Tällä hetkellä meillä asuu bordercollieita, mutta näin ei ole aina ollut enkä halua sulkea silmiäni myöskään tulevaisuudessa muilta roduilta. Uskon enemmän yksilöihin kuin rotuun. Se, että joku geeniperimä tuottaa todennäköisemmin tietyn tyyppisiä huippuyksilöitä, on fakta. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että myös toisenlaiset geenit, ympäristö ja sattuma saisivat aikaan poikkeuksellisen yksilön täysin odottamatta. Tämän vuoksi kasvattaminen on vaikeaa. Kunnioitukseni kasvattajia kohtaan kasvaa koko ajan sitä mukaa, kun opin ymmärtämään enemmän koirista. RESPECT!

Kaikesta taustatyöstä ja tutkimisesta huolimatta uskon pennun valinnassa intuitioon. Jos minulle tulee jostain pennusta "Se tunne", olen valmis ostamaan pennun. Älkää kysykö miksi, en osaa vastata. Uskon, että koirakon yhteisen tulevaisuuden ja mahdollisten menestyshaaveiden kannalta koirakon välinen kemia on ratkaisevaa: pienen pienet, marginaaliset erot kun treenitunnit ja ominaisuudet ovat tasan, tehdään mielestäni täällä.

Kun pentu on valittu ja haettu kotiin, alkaa yhteinen tie. Ensimmäisen vuoden ajan meidän koiriemme päätavoitteena on oppia elämään koiranelämää yhtenä laumamme jäsenenä. Tämä tarkoittaa erilaisiin ympäristöihin totuttelua (koti, metsä, pelto, treenihalli, kaupunki, hotelli, auto jne.), laumamme rutiineihin (ja rutiinittomuuteen) opettelua, sopivan ruokintamallin etsimistä, huoltotoimiin tutustumista (kynsien leikkaus, hieronta, osteopatia, turkin hoito ym.), peruskunnon kasvatusta sekä perhe-elämää. Jo pelkästään vilkas lapsiperhe arki vaatii usein kaikilta osapuolilta totuttelua. Stressitön arki ja henkinen tasapaino ovat asioita, jotka luodaan nyt.

Erilaisiin ääniin, tilanteisiin, tapahtumiin ja alustoihin pyrimme tutustumaan kaikessa rauhassa ilman kiirettä, koirien vaatimassa tahdissa. Jokainen koira on yksilö ja se, mihin toisella on valmiudet 6kk iässä voi toisella tapahtua vasta lähempänä 2 vuoden ikää. Esimerkiksi toissapäivänä Eden, nyt 11kk ikäinen pentumme, osoitti ensimmäisen kerran merkkejä siitä, että on (meidän kriteereillämme) valmis koulutettavaksi :)

Ensimmäisen vuoden aikana tutustutamme koiranpennun harrastamista silmällä pitäen naksuttimeen sekä opettelemme yhteisiä leikkejä palkkaamista ajatellen, mutta sen enempää vaatimatta. Kun olemme saaneet luotua hyvän suhteen ja opetettua pennulle yhteisten hetkien arvon, on jatkokoulutus kaikille osapuolille rentoa ja hauskaa touhuilua.

Mihin asioihin itse kiinnität huomiota pennun valinnassa? Tai millaisia asioita teillä tehdään pennun kanssa? :)

Treenivuoden jaksotus: Lepokausi

Treenaamme mieheni kanssa koiriamme tavoitteellisesti. Meillä tavoitteet asetetaan kunkin koiran kohdalla kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kolmivuotiskaudet pilkotaan vuosiksi ja vuodet treenijaksoiksi kunkin koiran sen vuoden tavoitteiden mukaan. Tällä tavoin pyrimme varmistamaan koirille monipuolisen, vaihtelevan ja kehittävän treenin, mutta myös riittävän määrän lepoa palautumista varten.

Suunnitelmat tietenkin elävät jokaisen koiran mukana koko ajan, mutta hyvin suunniteltu runko on mielestämme tärkeä apuväline työskentelyssä kohti tavoitteita. 

Näin joulu-tammikuussa on vuorossa lepokausi, jolloin koiramme ovat tauotettuna päälajistaan agilitysta sekä muista stressitasoa nostavista harjoitteista. Lepokausi ei kuitenkaan tarkoita sohvalla makoilua vaan koiramme keskittyvät vaihteleviin lenkkeihin ja koiranelämään. Koirat käyvät osteopaatilla lepojakson aluksi ja lopuksi ja lisäksi ne hierotaan 1-2 krt, jotta uuteen kauteen päästään starttaamaan puhtaalta pöydältä.

Nuoremmat koiramme huilaavat kuukauden, jonka jälkeen alkaa rauhallinen paluu agilityn ja tiukempien fysiikkatreenien pariin. Nuorilla koirilla toinen noin kuukauden pituinen tauko koittaa jälleen kesäkuussa, kun Suomen arvokisakausi on kuumimmillaan ja keskitymme itse jo kisaaviin koiriimme. 

Enemmän kilpailleet, arvokisoihin valmistautuvat koiramme taas huilaavat talvella jopa kaksi kuukautta agilitysta. Peruskuntotreeniä aletaan tehdä noin kuukauden huilin jälkeen taas tiiviimmin. Näin pyrimme varmistamaan niille täydellisen palautumisen: kaikille kehon kudoksille taukoa kuormittavasta lajista ja samalla pyrimme nollaamaan näiden koiriemme stressitasot.

Lepokaudella saavutetun palautumisen avulla pyrimme takaamaan koirille tuoreen pohjan uuteen harjoitus- ja kilpailukauteen. Hyvin palautunut elimistö reagoi harjoituksiin herkemmin ja koirien on jälleen mahdollista nousta uudelle tasolle niin fyysisesti kuin taidollisesti. Palautumisella pyrimme myös ennaltaehkäisemään loukkaantumisia: väsynyt, kuormittunut elimistö kun on niille herkempi. 

Myös levännyt mieli ottaa vastaan paremmin uutta: jos tunnemme nuorten koiriemme kanssa hakkaavamme päätämme seinään, on se meille vihje levon tarpeesta. Tällöin, riippumatta aiemmista suunnitelmista, annamme nuorille aikaa ja tilaa kasvaa. Parin viikon huilin jälkeen saatetaan mennä taas rytinällä eteenpäin. 

Meille ihmisille koirien lepokausi merkitsee jo tehdyn työn analysointia: mikä meni hyvin, missä jäi parantamisen varaa ja päästiinkö aiemmin asetettuihin tavoitteisiin. Jos ei päästy, niin miksei. Kun analyysi on tehty, asetetaan uudet tavoitteet/tarkistetaan aiemmin asetettuja sekä tehdään harjoitusjakso ja kuukausikohtaiset suunnitelmat seuraavaa kautta varten kullekin koiralle. Uusien suunnitelmien teossa hyödynnetään koirien aiemmilta vuosilta kerättyä tietoa siitä, mikä toimi ja mikä ei. Viikko ja päiväkohtainen suunnittelu meidän systeemissämme tehdään vasta juuri edeltävänä viikkona, jotta pystyisimme myös mahdollisimman herkästi reagoimaan koirien tarpeisiin.

Tauko kisaamisesta ja lajiharjoittelusta kasvattaa myös nälkää. On tärkeä muistuttaa itselle, miksi näitä hommia tehdään. Meille se syy on rakkaus koiriin ja niiden kanssa tekemiseen. Jos se ei olisi agility, olisi se joku muu yhteinen harrastus.

Tällä hetkellä perheessämme on yksi arvokisakoira, yksi kilpailu-uraansa aloitteleva sekä yksi agilityyn vasta tutustuva koira, joten paketin kasaaminen vaatii muutaman ekstratunnin :)

Haluaisin haastaa lukijat kommentoimaan omista tavoistaan asettaa tavoitteita sekä rakentaa suunnitelmia niiden toteuttamiseksi. Myös koirien lepojaksoista olisi mukava lukea ja kuulla kuinka ne toteutuvat kenenkin arjessa :)

Loimi, takki, verkkari....

Aiemmassa kirjoituksessani mainitsin loimittavani koiriani treenien yhteydessä. Ajattelin kirjoittaa aiheesta ihan nopean parin rivin jutun, mutta se vähän venähti....

Miksi loimitan koirani? -Pitääkseni ne lämpiminä

Omassa tapauksessani loimitan koiriani lähes pelkästään treenien yhteydessä. Koirat saavat takit niskaansa  ylläpitääkseen koko treenien ajan alkulämmittelyssä saavutetun kehon lämmönnoston. Lisäksi pyrin loimituksella huolehtimaan treenien lopuksi, ettei kehon lämpötila laske liian nopeasti. Lämmönnoston vaikutuksista voit lukea halutessasi lisää edellisestä kirjoituksestani alkulämmittelystä. Treeninjälkeisellä koiran kehon lämpötilan ylläpidolla/hitaalla laskulla pyrin optimoimaan alkavan palautumisen: lämpö aktivoi aineenvaihduntaa ja aineenvaihdunta poistaa suorituksessa elimistöön kertyneitä kuona-aineita.

Treenien ulkopuolella käytän loimea koirillani hyvin harvoin: poikkeuksen muodostavat kovat pakkaset (jos koirani palelevat liikkumisesta huolimatta) sekä ne harvat tilanteet (esim. autossa odottelu viileällä), jolloin koirani eivät itse pysty liikkuen huolehtimaan lämpötaloudestaan. Tähän toki vaikuttavat koirieni ulkoilutavat: yhteiset lenkit, joilla suurimman osan ajastaan vapaana. Jos koirat kastuvat, kuivaan ne.

 

Loimien käyttööni vaikuttaa myös yksi tärkeä tekijä: koirani edustavat rotuja ja vielä rotujensa sisällä ns. työlinjoja, joiden turkkia ei ole jalostuksella pyritty muokkaamaan ulkonäkösyistä. Koirillani on lämmittävä pohjavilla sekä säänkestävä peitinkarva, jotka edesauttavat niitä huolehtimaan itse lämpötaloudestaan ääriolosuhteita lukuunottamatta. Jos koirani edustaisivat rotuja, joiden turkki asettaisi toisenlaisia haasteita, joutuisin tottakai miettimään loimien käyttöä uudelleen.

Loimien sijaan huomioliivejä pyrin käyttämään koko laumallamme aina ulkoillessamme sellaiseen aikaan tai sellaisessa paikassa, että muilla kulkijoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta muuten reagoida meihin ajoissa, mutta se on aihe erikseen.

Millainen loimen pitäisi olla? 

Markkinoilla on tällä hetkellä varsin laaja ja monipuolinen valikoima erilaisia koiranloimia eri käyttötarkoituksiin. Mikä niistä olisi juuri teille paras? Tähän kysymykseen saat varmasti parhaan vastauksen rotusi/lajisi muilta harrastajilta tai asiaan perehtyneiltä myyjiltä. Ja tottakai myös omat mieltymykset on tärkeä ottaa huomioon. Alle kirjoittelin muutamia seikkoja, jotka vaikuttavat omiin valintoihini.

1. Loimen tarkoitus

Loimea hankkiessani mietin, missä tilanteissa ja olosuhteissa sekä mihin tarkoitukseen koirani loimea tarvitsevat: treenien yhteydessä. Tämän vuoksi meillä loimien tärkein vaatimus on pitää lämpimänä kaikki harjoittelun kannalta tärkeät lihakset. 

Allaoleva anatominen kuva koiran lihaksistosta näyttää pinnallisten eli helpoiten lämpönsä menettävien lihasten kulun ihon alla. Kuvan avulla voit miettiä, mitkä lihakset ovat omassa lajissasi kovimman kuormituksen alla ja minne asti koirasi tarvitsee loimen.

Agilityn kannalta tärkeää on mielestäni huomioida paitsi loimen ulottuminen riittävän alas suojaamaan etu- ja takajalan lihaksia, myös huomioida erityisesti vatsalihakset sekä kaulan alueen lihakset: lajissa suuri kuorma kohdistuu eturaajoihin niiden ottaessa vastaan jokaisen hypyltä alastulon, kontaktin jne. Eturaaja ei koiralla kiinnity mihinkään luiseen rakenteeseen vaan on kiinni koirassa lihasten, ligamenttien ja jänteiden avulla. Nämä puolestaan kiinnittyvät osittain aina ylös kaulalle asti. Koiran etuosan vuoksi kaulan alueen suojaaminen lämmönhukalta on erityisen tärkeää.

2. Olosuhteet

Harjoitellessamme ja kilpaillessamme tällä hetkellä pääasiassa lämpimissä halleissa, eivät loimet saa olla liian kuumia koirilleni. Jätän loimen myös usein päälle vielä loppuverryttelyn jälkeen autoon/kotona sisälle sekä käytän loimea myös usein hieronnan/osteopatian/fysioterapian yhteydessä jälleen sisällä.

Käyttäessäni loimea ulkona kelissä, johon sitä ei ole tarkoitettu, hyödynnä kerrospukeutumisen periaatetta: panostan lähimpänä koiraa olevaan loimeen ja sen päälle puen tarvittaessa sadesuojaa/lisää lämmintä kerrosta.

3. Loimen istuvuus ja sopivuus koiralle

Meillä asuvista neljästä koirasta kenenkään loimi ei sovi suoraan toiselle, vaikka kolme koiristamme edustavatkin samaa rotua ja vaikka kaksi on keskenään sisaruksia. Tämän vuoksi jokaisella on omansa. Toki välillä lainailen varusteita koirien välillä, mutta ensisijaisesti kaikki käyttävät omiaan. Monet materiaalit ovat kankeita, osassa malleista on omille koirilleni hankalia leikkausten/saumojen/kokojen vuoksi. Itse en luota kokotaulukoihin vaan tahdon aina sovittaa loimet, jotta näen todella, sopivatko ne koirilleni ja jos eivät, ovatko ne helposti muokattavissa sopimaan. Olen kuitenkin oppinut, että jos ja kun löydät juuri omalle koirallesi hyvän loimen, siitä kannattaa pitää kiinni!

4. Loimen sopivuus omistajalle

Tämä kohta on aavistus huumorilla kirjoitettu, mutta sisältää totuuden muruja: toiset loimet eivät täytä "kriteereitä" vaikka istuvat hyvin, toiset on hankalia pukea, yhden uroskoira kusee märäksi joka käyttökerta, yksi loimi on todella kallis ja jotkut loimet vaan ovat rumia. Omistaja on kuitenkin viime kädessä se joka ostaa loimen ja pukee sen koiralleen. Jos tämä on jostain (hölmöstäkin) syystä on epämiellyttävää, jää hyväkin loimi käyttämättä. Siksi myös omia mieltymyksiä kannattaa ja pitää miettiä.

Ja lopputulos on....

Meille kokeilujen, testailujen ja variaatioiden kautta käyttöloimiksi on kaikille neljälle koiralle valikoitunut Hurtan -loimet. Aiemmin käytimme Back On Trackin -tuotteita, mutta nyt en enää jaksa tuunata niitä ja kun kaupasta löytyy hyvä vaihtoehto ilman ylimääräistä vaivaa (BOT:n loimien kanssa puin koirilleni erilliset kaulakappaleet suojaamaan täysin paljaaksi jäävää kaulaa (loimen suurin heikkous!) ja lisäksi kiinnityksiä jouduin omien koirien kohdalla vaihtamaan tarranauhoihin paremman istuvuuden aikaansaamiseksi sekä ratkomaan edestä pois ompeleita, jotta lavoilla oli tilaa liikkua).

Talvea ja lunta odotellessa :)

Alkulämmittely - loppuverryttely: mitä, miksi ja milloin?

Inspiraatio tähän tekstiin juuri tällä ajoituksella lähti yhden ihanan asiakkaan lausahduksesta tällä viikolla:

"Loppuverryttelyä kävellessä mietin, onko tässä mitään järkeä: puolitoista tuntia 3 minuutin treenin takia."

Tässä muutamia omia ajatuksia alkulämmittelystä ja loppuverryttelystä sekä ideoita niiden toteutukseen agilityn näkökulmasta:

ALKULÄMMITTELY

Alkulämmittelyn tavoite on valmistaa keho ja mieli, koiran tai ihmisen, parhaalla mahdollisella tavalla tulevaan treeniin/kilpailusuoritukseen sekä ennaltaehkäistä loukkaantumisia. 

Tämä tarkoittaa sitä, ettei pelkkä kävely yksin ole välttämättä se paras mahdollinen tapa lämmitellä.

Kun ihmisurheilijoilla on tutkittu hyvinsuoritetun alkulämmittelyn merkitystä, on sen havaittu parantavan suorituskykyä useissa niin voimaa, kestävyyttä kuin taitoakin vaativissa lajeissa jopa 20% (Fradkin ym. 2010). Useissa tutkimuksissa on myös todettu, ettei alkulämmittelyn psykologisesti suoritukseen valmistavaa vaikutusta tule aliarvioida.

Edelleen ihmisille tehdyissä tutkimuksissa on todennettu erityisesti hermo-lihasjärjestelmän aktivoinnin merkitys vammojen ennaltaehkäisyssä. Lajinomaisten hermostollisten liikemallien aktivointi on keskeistä paitsi vammojen ennaltaehkäisyn niin myös suorituksen optimoinnin kannalta.

Ihminen ei ole koira, mutta monet toiminnot, kuten hermo-lihasjärjestelmän toiminta, ovat hyvin samankaltaisia.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännön kannalta? Se riippuu siitä, millaiseen suoritukseen ollaan valmistautumassa, mitä ominaisuuksia suoritus itsessään vaatii. 

Tähän alle olen listannut alkulämmittelyn vaiheet, jotka olisi koiran (miksei ohjaajankin) hyvä läpi käydä ennen suoritusta. Kyseessä on aktivoivat alkulämmittelyn sovellus, jonka tarkoitus on paitsi nostaa kehon lämpötilaa (lämpötilan nosto vähentää lihasten jäykkyyttä, lisää hapen irtoamista hemoglobiinista solujen käyttöön ja lisää glukoosin hapetusta energiaksi sekä nostaa hermoimpulssien kulkunopeutta) myös tehostaa voimantuottoa (hermo-lihasjärjestelmän tehostuneen tilan saavuttaminen) sekä aktivoida suorituksen vaatimat hermostolliset liikemallit. 

Omat toteutus esimerkkini valmistavat koiriani agilitysuoritukseen, mutta malli on helposti sovellettavissa myös muihin lajeihin.

1. Vaihe: lämmönnosto

- itse käytän koirani 15-20 min ravilenkillä, joka tehdään nousevalla intensiteetillä (koira saa myös tehdä tarpeensa)

Vaiheen 1 voi aivan hyvin toteuttaa esimerkiksi metsässä.

Tässä välissä tarjoan koirilleni mahdollisuuden juoda vähän, mutta en lipittää litra tolkulla. Pienikin nestehukka heikentää koiran (ja ihmisen) suorituskykyä.

2. Vaihe: liikeratojen avaus

- kesto noin 2-3 min

- käytän tässä namia, jonka avulla käyn läpi koiran molemmat kyljet (sivutaivutukset) sekä rangan ojennus/pyöristys -suunnan aktivoinnin

3. Vaihe: koordinaatio tehtävä/hermoston herättely

- kesto noin 2 min

- ristijalkojen nostot, tikapuut, suoraan peruutus, "tönimiset" tms.

- VINKKI: esimerkiksi omat koirani ovat hyvin "kuumia", tässä kohtaa niiden on pakko keskittyä ja kasata itseään

-> Toistan tämän rutiinin lyhyempänä aina juuri ennen radalle menoa. Jos koirani pystyvät tekemään tämän, on niiden vire sopivalla tasolla: keskittynyt ja valpas.

4. Vaihe: voimantuoton tehostus

- muutama terävähkö lajinomainen suoritus

- jos mahdollista pyrin hyppyyttämään 3x nousevan set point -tehtävän. Jos hyppyjä ei ole mahdollista tehdä, käytän yleensä muutamaa lyhyttä target irtoamista tai esimerkiksi kasin pujottelua jalkojen välistä. Haluan, että koirallani on tässä yhteydessä mahdollisuus työskennellä samalla alustalla, missä itse suoritus tapahtuu, jotta se saa hakea samalla tuntumaa alustaan.

Vaiheen 4 jälkeen annan koirani kävellä/ravata noin 5-12 min ajan. 

Juuri ennen suoritusta teen vielä kyhyen hermoston aktivoinnin (esim. ristijalkojen, tönimiset tms.) ja sitten radalle.

Jos suorituksia, esimerkiksi treeneissä, tulee useampia lyhyehköllä välillä, pyrin huolehtimaan, että koira pysyy koko ajan lämpimänä (lämmönnostoa ei tarvitse toistaa). Loimitan koiriani herkästi sekä tarjoan aina juomista. Tauon jälkeen ennen jokaista suoritusta haluan, että koiran liikutusintensiteetti nousee asteittain, ei suoraa takakontista radalle, ja hermosto herätellään. 

Tästä kuvasta näkee, kuinka esimerkiksi agilityssä koiran kroppaan kohdistuu hyvälläkin suoritustekniikalla vääntöjä, jotka "kylmällä koiralla" aiheuttavat huomattavan vammautumisriskin.

LOPPUVERRYTTELY

Loppuverryttelyn tavoitteena on poistaa kuona-aineet koiran elimistöstä, käynnistää palautuminen harjoituksesta/kilpailusuorituksesta sekä valmistaa uuteen, tulevaan suoritukseen/treeniin.

Koiralla laktaatin eli maitohapon puoliintumisaika on noin 15 minuuttia. Tämä on aika, jonka koiran tulisi olla kevyesti liikkeessä välittömästi jokaisen maitohappoa tuottaneen treenin/suorituksen jälkeen. Jos omien treenivetojen välinen aika on lyhyempi, pyrin kävelyttämään koiriani koko ajan.

Ylipitkä jäähdyttely heti suorituksen jälkeen ei kannata, sillä väsynyt elimistö ei enää jaksa.

Sen sijaan muutaman tunnin levon jälkeen olisi tärkeä käydä noin 20-30 minuutin pituisella ravilenkillä, missä koiran elimistö saisi poistaa edelleen jäljelle jääneitä kuona-aineita. Tällä lenkillä pyritään edelleen edesauttamaan palautumista ja superkompensaatiota (="kunnon nousua", suorituskyvyn kohoamista treeniä/suoritusta edeltäneelle tai korkeammalle tasolle).

Suorituksen jälkeen on erittäin tärkeä huolehtia hyvästä nesteytyksestä sekä estää liian nopea jäähtyminen. Itse olen kokenut hyvänä herkästikin loimittaa koirani ja tarjota palautusjuomaa. 

Jäähkän jälkeen ei kieli enää roiku polvissa ja ehtii jo vähän poseeratakin :)

YHTEENVETO

Yllä siis omia ajatuksiani koirien lämmittelystä ja loppuverryttelystä. Pohjana olen käyttänyt ihmisurheilijoille tehtyjä tutkimuksia, muiden koiraharrastajien/-valmentajien ajatuksia sekä omia kokemuksiani. Tässä on esitettynä mun tapa tehdä. Olen yrittänyt löytää perusteita jokaiselle vaiheelle, jotta kaikki voivat miettiä olisiko tässä jotain, mitä kannattaa hyödyntää vai ovatko omat rutiinit jo hyviä ja toimivia.

Aina ohjeita/ideoita lukiessa, on minusta tärkeä muistaa, että se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle. Lämmittelyyn/jäähdyttelyyn käytettävissä oleva aika on rajallista ja arki muuten asettaa omat rajoitteensa. Koirat ovat erilaisia, samoin me ihmiset.

Tärkeintä minusta on miettiä, mikä sopii omalle koiralle ja mennä sen mukaan.

Tsemppiä treeneihin!! :)

Toimivat Tassut

Törmään silloin tällöin työskennellessäni koirien parissa tilanteeseen, jossa olisi kiva kirjoittaa muistilappu. Tilannetta pohdittuani päädyin aloittamaan blogin "Toimivat Tassut" eräänlaiseksi muistivihkoksi omista kokemuksistani. Blogia voivat halutessaan hyödyntää harrastuksiensa ja koiriensa hyvinvoinnin tukena myös muut.

Minä olen siis Laura: koiraharrastaja, urheilukoirahieroja, DOBO -koulutusohjaaja ja kaikkea siltä ja väliltä. Suuria kiinnostuksen kohteitani on urheilukoirien hyvinvointi ja fyysisen kunnon treenaaminen. 

Omassa laumassani elelee tällä hetkellä neljä koiraa: kaksi aktiivista harrastajaa, yksi aktiivinen eläkeläinen sekä yksi harrastuskoiran alku, joka saa vielä vuoden tai kaksi kasvaa kotona. Koiramme ovat ensi sijassa perheenjäseniä, joiden kanssa mennään ja tullaan päivittäin :)

Blogi tulee pitämään sisällään pikku vinkkejä koirien lihashuollosta ja treeneistä, omia ajatuksiani koirien rakenteesta, ruokinnasta, itse suosimistani varusteista sekä kaikkea siltä ja väliltä.

Pyrin perustelemaan ajatukseni ja ehdotukseni eikä kirjoituksieni ole tarkoitus loukata ketään. Kirjoittaessani omia arvioitani/arvostelujani tuotteista ym. kirjoitan ne oman kokemukseni pohjalta rehellisesti ja perustellen, jotta joku muu voisi hyödyntää kokemuksiani. Silti arviot ovat vain minun henkilökohtaisia kokemuksiani, eivät sen enempää. Mikä sopii toiselle ei aina ole hyvä toiselle.

Toivottavasti blogini tulee hyödyttämään myös jotakuta toista ja jos ei, toivottavasti saan edes itse viettää sen parissa antoisia hetkiä.

Ideoita postauksiin on jo vinopino ja mielelläni kuulen myös muiden ideoita.

Tämän pohjustuksen jälkeen ensimmäisen postaukseni omistan alkulämmittelylle ja loppuverryttelylle: harrastavien koirien treenien kulmakiville.

-Laura