keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Treenivuoden jaksotus: Peruskuntokausi

Vajaa vuosi sitten kun aloittelin blogia, oli tarkoitus ensimmäisen vuoden aikana käydä läpi jaksotus reaaliaikaisesti. Kirjoittaminen kuitenkin "vähän unohtui" kaiken muun keskellä, joten napataan kiinni tähän aiheeseen uudelleen nyt.

Vuodessa on ehtinyt agilityssa tapahtua mm. muutos EO -karsinta järjestelmässä, minkä vuoksi jouduimme hiukan rukkaamaan aiempaa jaksotustamme. Tulevaisuudessa jaksotuskaudet tulevat varmasti määräytymään kaikista eniten sen pohjalta, missä kisoissa ollaan mukana (EO-karsinnat, EO, SM, avo-SM, PM....). Tämän vuoksi vuosittain toistuvaa pohjaa ei enää ole mahdollista pitää vaan jokainen vuosi elää ja jokainen koira treenaa omien tavoitteidensa mukaisessa tahdissa. Kuitenkin tahdomme jatkossakin varmistaa koirille riittävät lepo- ja peruskuntokaudet, joten jaksotuksesta emme luovu :)


Tämä vuosi ollaan menty ihan omalla sillisalaatti jaksotuksellaan, mutta ensi vuonna tähän aikaan vuodesta olisi tarkoitus kaikkien koirien olla peruskuntokaudella.

Peruskunnolla tarkoitamme peruskestävyyttä. Peruskuntoharjoittelun tavoitteena on parantaa koiran hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lisätä hiussuoniverkostoa ja tätä kautta parantaa koiran kykyä vastata lisääntyneeseen rasitukseen sydämen pumppaustehoa ja syketaajuutta kohottamalla sekä parantaa koiran hapenottokykyä. Peruskuntoharjoittelu tapahtuu aerobisella sykealueella eli on rasittavuudeltaan kevyempää, jolloin lihaksiin EI MUODOSTU MAITOHAPPOA. Kun ylitetään nk. aerobinenkynnys, alkaa lihaksiin muodostua maitohappoa ja harjoittelu vaihtuu peruskuntoharjoittelusta vauhtikestävyys- tai muuksi kovatehoisemmaksi harjoitteluksi. 


Urheilukoiralla peruskunto luo pohjan myöhemmille kovatehoisemmille harjoituksilla sekä mahdollistaa tehokkaan palautumisen edellisestä harjoittuksesta ennen seuraavaa. Etenkin kilpailukaudella kun elimistö joutuu kovaan kuormitukseen myös muiden kuin fyysisten stressitekijöiden vuoksi, tulee mielestäni selkeästi näkyviin, onko pohjat kunnossa vai ei: palautuuko koira täydellisesti kilpailuiden ja harjoitusten välissä, pystyykö se kilpailemaan parhaalla mahdollisella tasollaan tiiviissäkin tahdissa vai joudutaanko suunniteltuun ohjelmaan lisäämään ylimääräisiä lepopäiviä. 

Peruskunto ja ylipäätään kestävyysominaisuuksiltaan koira on ihmiseen verrattuna ylivoimainen ja sen elimistö onkin luotu tällaiseen työskentelyyn. Siinä missä ihmisen maksimisyke liikkuu parhaimmillaan 170-220 lyönnissä minuutissa, koirilla se voi olla jopa 310-340 lyöntiä minuutissa. Ihminen voi vetää henkeä maksimissaan noin 50-60 kertaa minuutissa, koira jopa 190 kertaa minuutissa. Ja näistä yhteisvaikutuksena kun ihmisen suurin mitattu hapenottokyky eli VO2 max on 93 ml/kg/min (Björn Dahlie), voi se koiralla olla jopa 115-240 ml/kg/min. Kuitenkin koirien tehokas peruskestävyystreeniin pätee samat säännöt kuin ihmisenkin: riittäävän paljon aerobisen alueen tehokasta työskentelyä.


Omien koirien peruskuntokauden treenejä ja toteutusta suunnitellessani ja kehittäessäni olen jutellut paljon valjakkopuolen urheilijoiden kanssa heidän käyttämistään treenimuodoista, treeneistä, niiden sisällöistä jne. Ajattelen sieltä puolelta löytyvän parhaan tieto-taidon tähän aiheeseen. Muutenkin suosin lajirajat ylittävää yhteistyötä, sillä jokaisen lajin harrastajat ovat oman lajinsa vaatimien "erityispiirteiden" huippuosaajia ja vaikkei tapoja työstää voisikaan suoraan siirtää lajista toiseen, sovelluksista on varmasti hyötyä.

Peruskuntokausi kestää meillä yleensä noin 16 viikkoa ja siihen sisältyy paljon peruslenkkejä: 3-5 päivänä viikossa koirat käyvät yhdellä 1-2h kestävällä ravilenkillä vaihtelevassa maastossa. Lenkin aikana pyrimme pitämään koirat koko ajan liikkeessä ja nimenomaan ravilla kontrolloidaksemme lenkin tehoa: ei liian kovaa, mutta koko ajan töissä. Kerran viikossa koirat käyvät pitkällä, 2-4h kestävällä vaelluksella, jossa tempo on hitaampi kuin normaaleilla lenkeillä, mutta kestoa sen sijaan on reilusti enemmän. 


Aina kun aloitan koiran fyysisenkunnon treenaamisen lepojakson jälkeen, vaikka koirilla on jo edellisiltä vuosilta pohjaa, aloitamme kevyesti ja lisäämme kuormitusta ja lenkkien kestoa sekä määrää asteittain koko ajan koirien vastetta seuraten. Treenien tavoitteena on olla koko ajan nousujohteisia. Niin peruskuntoharjoittelussa kuin muussakin treenissä, kehitys tapahtuu vasta harjoitusta seuraavan levon aikana. Itse harjoitus laskee hetkellisesti koiran sen hetkistä kuntoa ja tavoitteena olisi, että palauduttuaan harjoituksesta, koiran kunto on noussut harjoitusta edeltänyttä tasoa hieman korkeammalle. Tämän vuoksi riittävän palautumisen ja levon takaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Jos uusi harjoitus aloitetaan ennen kuin koira on palautunut edellisestä, seuraa tästä toistuva kunnon aleneminen, ylirasitustila ja jatkuessaan ylikunto. Toki myös mikäli kahden harjoituksen välillä on liian pitkä väli, lähtee kunto laskuun tai ei kehity.

Peruskuntokaudella on yhtenä tavoitteena tarjota koirille mahdollisimman vaihtelevaa liikuntaa: uintia, erilaisia maastoja, kevyitä vetolenkkejä, paimennusta jne. Nämä päälajista täysin poikkeavat liikuntamuodot auttavat tasapainottamaan koiran lihaksistoa ja eivät kuormita elimistön samoja osia kuin varsinainen päälaji. Nyrkkisääntönä: mitä kauempana ollaan kilpailukaudesta, sitä erilaisempaa harjoittelu voi olla. Mitä lähemmäs kilpailukautta mennään, sitä lajispesifisemmäksi myös fyysisenkunnon treenaus muuttuu. Kuitenkin koiran elimistö tottuu harjoitteluun 4-8 viikossa ja jos mitään ei muuteta, kehitys pysähtyy. Jo tämänkin vuoksi vaihtelevat harjoitusmuodot ovat mielestäni tärkeitä.


Peruskuntokauden matalatehoiset, mutta pitkäkestoiset harjoitukset vahvistavat myös elimistön tukikudoksia: jänteet, nivelsiteet ja luusto saavat paljon ärsykkeitä, jotka eivät kuitenkaan "revi". Kovempi tehoiset harjoitukset tarjoavat myös ärsykkeitä tukikudoksille, mutta lisäksi niihin liittyy aina myös suurempi vammautumisen riski.

Nuoren koiran kanssa peruskuntoa aletaan treenaillaan meillä pikku hiljaa kun koiran kasvu on päättynyt. Nuorelle koiralle kestä 2-3 vuotta rakentaa hyvä aerobinen pohja eli koira alkaa olla valmis noin nelivuotiaana. Tätä kehitystä luonnollisesti hidastavat loukkaantumiset, pennutus, sairastelut jne. Kun aerobinen pohja on saatu rakennettua, voidaan alkaa odottaa koiralta myös fyysisenkunnon puolesta suorituskyvyn optimointia, kuntohuippujen rakentumista, optimaalista palautumista ja sitä kautta huippusuorituksia.


Tsemppiä treeneihin, me lähdetään metsään :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti